Takapihalla on sinivuokkoja. Etupiha on rytöläjä. Töllilläkään ei ole käyty. Melkoinen kasa pitäisi-hommia muodostuu ihan itsekseen. Kevät on vähän raskasta. Valokin on sellaista, joka porautuu suoraan takaraivoon ja saa silmät vuotamaan. Kävin elämäni ensimmäistä kertaa näöntarkastuksessa optikolla. Ei ole ikänäköä vielä. Jollain prismalla saisi silmät jaksamaan esimerkiksi lukemista pidempään. Vaikutti vähän höpöhöpöhommalta. Tiedä häntä.
Pääsiäiselle latasin kasan odotuksia valmistuvista koulutöistä. On oppimispäiväkirjaa, raporttia ja jos jonkinlaista kirjoitustyötä. Opettelen kirjoittamaan laveasti ja kuningasideoita avaten. Haluaisin sellaisen härpäkkeen, joka kirjoittaa ajatukseni auki tuohon paperille. Noin vain.
Olen jo hieman aivopeseytynyt skenaarioista ja toimintaympäristön monitoroinneista. Kolmipäiväiset koulupäiväretket Helsinkiin ovat olleet vähän lamaannuttavia. Täydellinen uppoutuminen täysin toiseen maailmaan on hekumallista, mutta arkeen paluu on tahmeaa. Olen kuin banaanikärpänen tsinuskikastikkeessa. Koulun penkillä istuminen aiheuttaa myös hetkellisen kuolion takapuoleen.
Osaan jo käyttää HSL:n korttia ja yritän käyttäytyä hillityn tympääntyneesti lähijunissa. Pahoitan asiaankuuluvasti mieleni Pasilan aseman remontista. En ole vielä uskaltautunut juomaan nokkamukista kahvia. Koulutus on selvästi kesken.
Eilen paskamaisen viikon kohokohdaksi nousi taloyhtiön hallituksen kokous. Ystäväni, herra Tekninen isännöitsijä, vittuili minulle pahantahtoisesti joka asiasta ja täysin häpeilemättä. Yritin keskittyä siihen, etten ala kovaäänisesti kimittämään tai purskahda itkuun. Adrenaliini höyrysti näkökykyni, mutta muistaakseni pysyin melko rauhallisena. Mietin, että voisiko aikuinen ihminen noin vain nousta seisomaan ja
kävellä sanaa sanomatta pois. Jätin senkin dramaattisen eleen käyttämättä. Onpahan näitä sitten varastossa tulevaisuuden varalle. Onhan se väärin haluta, että taloyhtiön uudessa opastekyltissä käytetään suomen kieltä oikein. Hankala ämmä.
PS. Kylpyhuoneremontin vastaanottotarkastus oli tällä viikolla. Jätän tämän asian ruotimisen kuitenkin ensi viikkoon, kun pääsemme yhteisymmärrykseen urakoitsijan kanssa kaikista yksityiskohdista. Aikatauluhan petti remontissa täysin, mutta lopputulos on kyllä varsin sievä. Rakastan uutta pesukonetta!
Minulla on vähän sama tapa säästää pelkästään ajatuksen tasolle nuo aivan oikeutetut draamaeleet! Olen lukuisat kerrat päättänyt kävellä ulos kokouksesta, jossa joku alkaa käyttäytyä tökerösti...esim. huutamalla painostamaan muita! En vaan saa peffaa ylös, katselen nolona myötähäpeästä kengänkärkiä tms. Hyvää pääsiäistä!
VastaaPoista