perjantai 27. elokuuta 2010

Roads to freedom

Kerta kiello päälle. Gdanskin paras anti oli ehdottomasti museot ja näyttelyt. Erittäin hienosti toteutettuja, siistejä, kertakaikkiaan upeita. Ehdottomasti paras oli Solidarity Road to Freedom -näyttely, joka kertoi Puolan ja itä-Euroopan tapahtumista vuosina 1956-89. Avautui koko itä-Eurooppa ihan uudella tavalla. 70-luvun ruokakortit. 500 panssarivaunua kaduilla, koska satamatyöläiset lakkoilivat. Aika hurjaa.


Tänään Puola on osa Euroopan Unionia, länsimaistunut, vapautunut. Jotenkin lasten leikkipaikka kuitenkin hämmensi. 

Aihetta juhlaan

Mummuni täyttää 80 vuotta. 80 vuotta! Hän syntyi Lapuan liikkeen aikaan, elänyt koko Suomen lähihistorian. Tuntuu jotenkin uskomattomalta.

En usko itse eläväni koskaan niin pitkään.




Nyt lupaan lopettaa. Ei enää puolalaista. :D

keskiviikko 18. elokuuta 2010


Pelkään lentämistä. Uneton yö, mahakipu, päänsärky, ylikäyvä pelko ovat kuitenkin pieni hinta siitä, miksi pidän reissaamisesta.

Palaudun.
Pikkuhiljaa. Pystyn haaveilemaan, pystyn käymään suunnitelmia läpi, kuvat muodostuvat kokonaisina.
Pikkuhiljaa. Hikkupiljaa.

Vai johtuuko se vain syksystä? Syksy on minun suosikkini. Minusta se tuntuu keväältä. Silti en ymmärrä, miksi minun pitää tuntea suuremmin sitä kohtaa, mikä minusta tuntuu pienemmältä.

sunnuntai 15. elokuuta 2010

Gdansk - pari faktaa

Pitäisi ehkä odottaa viikko ennen minkäänlaisen arvion tekemistä. Tai ainakin odottaa, että pääsee kotiin. Faktat tärähtävät kuitenkin nyt, hotellin kirjoituspöydältä, pirun hyvällä yhteydellä.
 

Wizzair
Uusi halpalentoyhtiö kotikaupungista, 2+1 henkilöä, 2 laukkua ruumassa, 1,5 tunnin lento, hyvät koneet.
~ 130 euroa


Villa Angela
2 kilometriä vanhasta kaupungista, hyvät bussiyhteydet (vaikka tiet ovatkin aika järkyttävät), 19 huoneen pikkuhotelli, erittäin hyvä aamiainen, siivous joka päivä, todella ystävällinen henkilökunta, suloinen talo, ei ilmastointia. 
~ 60 euroa / yö


 Gdansk, Sopot, Gnydia (kolmoiskaupunki)
Museoita, kirkkoja, shoppailua, beachia, balettia, kauniita vanhoja taloja, historiaa... oikeastaan mitä vain. Hintataso edullinen. Hyvä idea tulla vaikka vain ostoksille. Kieli ei aukea, alkuun oli hankaluuksia tajuta edes julkisten linjoja. Nyt tietäisin jo mihin kannattaa mennä ja millä. Kaupungissa kulkee bussit ja raitiovaunut. Kaupunkeja yhdistävät bussit ja ns. paikallisjuna. Paikalliset puhuvat mielummin saksaa kuin englantia.

Katselin tuossa jotain L'Orealin ihmerasvapurkkia, hinta neljäsosan kotikaupungin Citymarketiin verrattuna. Pojan syyslenkkarit maksoivat 10 euroa. Kippoloissa keittolautanen maksaa reilu euron. Perhepizza 6 euroa. Paremmassa ravintolassa (1 alkuruoka, 3 pääruokaa, viiniä, limua ja vettä) selviää 25 eurolla. 72 tunnin turistikortit 2 aikuiselle + 1 lapselle (junat, raitsikat, bussit, museot yms. sisäänpääsyt, alet) maksoi 40 euroa.

Kaupunkia taatusti siistitään vielä UEFA EURO 2012 -kinkereitä varten.

perjantai 13. elokuuta 2010

Gdansk


Jos saa lennot Gdanskiin edullisemmin kuin junaliput Helsinkiin, niin jossain on vika. Jos vesimelonin ja mozzarellan hintalapussa on sama luku Suomessa ja Puolassa (1 PLN ~ 0,25 EUR), niin jossain on vika. Ainakin minun mielestäni.

Ihanaa käyttää julkisia huoletta (halpaa), ihanaa syödä ravintoloissa (halpaa), ihanaa käydä museoissa (halpaa). Ihanaa, kun saa mennä valmiiseen aamiaispöytään. Ihanaa, kun joku käy vielä siivoamassakin! Eikä sekään maksa maltaita.

maanantai 9. elokuuta 2010

Onni on


Onni on pinkki tikkataulu!


Onni on rahan vaihtaminen!

Tölliläiset lähtevät reissaamaan! Tunnelmia takuulla tulossa.

Mystinen metsätyömies

Olen haaveillut tukkipöydästä. Sellaisia oli vähän joka nurkalla lapsuusmaisemissani. Vihasin niitä silloin, minusta niissä ei ollut mitään hienoa. Kohtalo päätti tuiskauttaa sellaisen 10 metrin päähän töllistä. No ei ehkä ihan pöytää, mutta ainekset kumminkin. Männyn pihkan ja teräöljyn tuoksu... sydämessä läikähti. Kyllähän minä rakastinkin. Paljon.  Ehkä minä toteutan jotain, maltillisemmin, normaalimmin. Haluan edelleen uskoa niin.


Mutta. Huh myrskylle. Huh tuulen voimalle. Huh meidän onnelle. Huh puun alas saamiselle. Huh karsimiselle. Huh risusavotalle. Huh kaikille sille hielle!



Mies (tuo musta täplä puun juurella) ja naapurin mies tekivät aikamoisen uroteon puun maahan saamisessa. Karsintahommissa tuli auttamaan melkein naapurin Kalle, aikamoinen supervaari, aivan ihana pappa.Voisin adoptoida! Stihl lauloi ja homma kävi! Vau!

Jouduimme myös tiukan paikan eteen. On tuon toisen ison kaunokaisen aika lähteä. Sai raukka liian pahoja haavoja. Ei ehkä kuolettavia, mutta luonteeseen liialti vaikuttavia. Saattaa tuulella hyökätä Töllin kimppuun. Onneksi Kalle-pappa lupasi tulla tekemään saattohoidon. Muutaman metrin toteemipaalu jää muistoksi, juurineen kun tuota kaunotarta ei voi sijaltaan viedä.

perjantai 6. elokuuta 2010

Jos

Jos olisin kukka, olisin valkoinen hörsö, jolla keijujen on hyvä pitää tanssiaiset. Ja kasvattaisin pienet kikkurareunaiset ruukut siemenvarastokseni.


Maailma näyttää kivalta, kun keskittyy pieniin yksityiskohtiin. Ei parane erehtyä ajattelemaan suuria. Sitä kaikkea mitä pitäisi. Pitäisi. Kammottava sana.

Vaan itsehän minä sen määrittelen. Ja junnaan näiden ajatuksieni kanssa ympyrää. Piru vie. Jos osaisi jotain muuta. Jos.

10 minuuttia


17.03 Kaffet. Emalimukista tietysti. Hitto, kun polttaa sormia. Tiskit likoomassa. Käsitiski. Miten Fairya voidaan mainostaa käsiystävällisenä, en tajua.
17.04 Kameran akku vilkuttaa. Voisiko sitä itsensäkin tuupata johonkin piuhan päähän lataukseen.
17.05 Onpa minuutit nopeita. Ainakin lomalla.
17.06 Jääkaappi kurnuttaa. Ostamani 20 euron jääkaappi. Vanha (oikeastaan uudempi) sanoi sopimuksensa irti. Sinne meni 3 täpötäyttä muovikassillista herkkuja. Harmittaa vieläkin.
17.07 Kamera sanoi diiduu ja sammui.
17.08 Mies kysyi mitä kummaa teen. Vastasin, että kulutan 10 minuuttia.
17.09 Luku on syntymäpäiväni. Ajattelen usein kellonaikoja päivämäärinä. Mietin, onko juuri tuo minuutti se minun minuuttini maailmassa.
17.10 Pöydällä tuijottaa poikaipanan legotyypit. Jänis, poika, jolla on kenkä hattuna ja kissa, jonka kieli on ulkona.
17.11 Hahmoihin ei ollut tarpeeksi neljän nappulan legoja. Se harmitti.
17.12 Kahvinkeitin naksahtaa.
17.13 Olen juonut koko kupillisen kahvia. Loppu pitää juoda nopeasti. Kuumakin kahvi kylmenee emalikupissa nopeasti.

Mikä se on?

Mikä se on? Näyttää rotanraadolta. Kuulostaa hurjistuneelta päästäislaumalta. Sikiää kuin hiiriperhe.


Lupiini ammuskelee siemenkotiaan. Mahroton rapina! :)

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Silmästä silmään


Tuijotellaan. Tuumaillaan. Jos katsoo tarkkaan, mitä näkee? Että strutsilla on pusuhuulet? Että ammu kasvattaa hevitukkaa?

Mitäs me lomalaiset


Lomalla. Lomalla voi vaikka ajaa myrskyn perässä. Lomalla voi huuhtoa ajatukset viemäriin. Lomalla on aikaa olla onnellinen. Minulla on hyvin. 


Mutta miksi olen levoton?

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...