keskiviikko 31. elokuuta 2011

Varoitus! Sisältää omenamutaa.


MARTHA MEETS WANNA-BE-MARTTA -OMENAPIIRAS
(Martha Stewartin vanhanajan omenapiiraan ohje suomennettuna & eineen editoituna)
 

POHJA/KUORI
4 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl jugurttia / piimää / maitoa
175 g voita


Nypi voi ja jauhot, lisää neste ja sekoita hyvin. Kääri taikinapallo kelmuun ja laita jääkaappiin.

TÄYTE
puolikkaan sitruunan mehu
8 omenaa / miljoona kotimaista

1/2 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 tl kanelia
ripaus neilikkaa (murskasin 2 kpl)
ripaus kaardemummaa
1/2 tl suolaa
muutama nokare voita
1 keltuainen
1 rkl maitoa


Purista puolikkaan sitruunan mehu kulhoon. Kuori ja viipaloi omenat, pyöräytä sitruunamehussa. Lisää sokeri ja mausteet sekä vehnäjauho. Sekoita hyvin.

Puolita taikinapallo (toinen voi olla inasen isompi kuin toinen) ja kauli hyvin jauhotetulla alustalla kaksi pyöreää levyä. Laita piirakkavuokaan leivinpaperi (saat nostettua piirakan pois vuoasta valmiina) ja aseta pienempi pyörylä pohjalle. Taikinan pitää tulla reilusti vuoan yli.
Laita ompputäyte muurahaiskeoksi pohjan päälle, lisää muutamia pieniä nokareita voita omppujen päälle. Nosta toinen taikinapyörylä keon päälle. Pyöritä taikinalevyjen reunat yhdessä sisäänpäin rullalle ja rypytä reunusta. Sekoita keltuainen ja maito ja voitele piiras. Ripottele päälle sokeria ja tee piiraan keskelle 4 pientä viiltoa.

Paita piirasta alatasolla 175 asteessa tunnin verran tai kunnes piiras on kullanruskea ja täyte kuplii viilloista. Anna jäähtyä hyvin ennen leikkaamista.

Tuoksu on huumaava ja piiraan sisältö ihanaa, hieman valuvaa omenamutaa! Toimii kuin junan vessa.

maanantai 29. elokuuta 2011


Jee! Omppuloi Pepiltä! Jee! Rouskuloi metsäreissulta! Jee! Maanantait! Jee!

Töllille on pakko saada omenapuita.

sunnuntai 28. elokuuta 2011


Blääh. Siinä tärkeimmät tänään. 
Sunnuntait on tyhmiä. Siihen ei ole auttanut edes työttömyys.

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Sulovilliintynyt

Mää olen niin ylpeä Miehestä. Pitkän koulutuksen jälkeen se on vihdoin näyttänyt merkkejä sulovileentymisestä. Mussukka toi mulle lahjan. Ku kerran halvalla sai. Niin määkin sua. 


Mitäs tänään rakennettaisiin?

tiistai 23. elokuuta 2011

Puistatuspipanoita


Mustaherukat kestävät kuivua kuivurissakin TOdelLa kauan, näyttävät rusinoilta ja aiheuttavat 30 sekunnin pyristelypuistatuksen kirpeydellään. Hyviä, hauskoja ja menevät pieneen tilaan. Tykkään. Onko tää nyt sitä superfuudii?

maanantai 22. elokuuta 2011

Wou män vs. wild


Päinvastoinperhe lähti sunnuntaina maalle ja opetti poikansa lintsaamaan eskarista. 

Pihaan vuosi sitten tämähtänyt puu on ottanut askeleen kohti lopullista muotoaan. Siitä tullee pöytä ja penkit. Joskus. Jos uskaltaa. Ensin puu kaatuu myrskyllä toista puuta vasten, sitten sahuri ajaa traktorillaan ojaan pöllien kuljetusmatkalla. Taitaa olla kirottu puu. Miten puun kirous poistetaan?

Suuntavaistoni otti ja jätti taas kerran sieniretkellä, yllättävän nopeasti pääsee yllättävän kauas pelkillä Nikeilläkin. Totaalisen hukassa hetkessä. Tryffelikään ei yhtään auttanut, vaikka käskin etsiä Töllin. Mussutti mokoma vain mustikoita puskasta. Onneksi en ihan vielä sortunut syömään toukkia tai repimään verkkareitani merkiksi etsintäpartiolle Bear Gryllsin oppien mukaan (Nipsu, siinä on sulle miestä vaikka koko kuukaudeksi!!). Kiitos ja halleluja naapurin moottorisahan äänelle! Vain pari kilometria harhaan oletetusta olinpaikasta. 


Onko kukaan kokeillut kuivata mustaherukoita?

~

PS. Lämpimät tervetulotoivotukset uusille lukijoille! Hip! Ja kiitos Kirsille ihanasta tunnustuksesta!

lauantai 20. elokuuta 2011

5 minuutin remontti


IDEA! Aivan loistava idea, mä olen nero! Kohta ne palkitsee mut jollain nerous-Nobelilla! Mahtavat juhlat! Mitä mä laittaisin päälleni? Ainakin ensin laihduttaisin. Mä olisin niin tyrmäävän upea!

Niin se Idea. Siitä tulee niin hieno. Mitä tarvikkeita ja mistä halvimmalla? Surffailua, puhelinsoitto. Selvä juttu, kolmekymppiä. Ei paha. Kuljetus... hmm. Eiköhän ne mahdu pikkukippoon. Pakko mahtua. Koska auto vapaana? Miehen työvuorolista. Ei tänään, ei huomenna eikä sitten. Hö. Ensi viikolla.

Mutta jos teen tuon, on pakko tehdä tuokin. Ja maalata tuo. Ja tuo. Ja siirtää tuo. Ja tuo. Puuh.

Olisipa rahaa. Jos olisi rahaa, ostaisin divaanin. Ihan vain siksi, että voisin makailla siinä ja käskyttää kotiorjaa, remonttimiestä. Palkkaisin pariksi kuukaudeksi oman rakennusliikkeen. Ah, mistäköhän aloittaisin... lähtisi kaikki uusiksi ja minä voisin vain valita materiaaleja. Pura, siivoa, vie roskat, hanki tarvikkeet, kuljeta, rakenna, siivoa. Niin minä vain sanoisin. Tulisi viimeisteltyäkin heti.

Ai niin. Se idea. Onhan siinä aika pirusti hommaa yhdelle naiselle. Eikä se nyt niin hyvä idea olekaan ja ketä edes kiinnostaa. Pah.

Antaa olla. Tulipa taas remontoitua.

torstai 18. elokuuta 2011

Ruiskittuja


Kuvitelkaa nuo isot säilyketölkit seinälle pohjasta ruuvattuina, säilytyskalusteeksi kengille, pipoille, huiveille, kynttilöille. Minäkin kuvittelen, kunnes ruuvauskieltoni päättyy.

Koirakuvauksessa on vielä tekemistä. Valkoiseksi ruiskittu tarvikekori käyttäytyy ihan hyvin, mutta Tryffeli ei jostain syystä ymmärrä "pose!"-käskyä.

~

Edit: Säilytölkkihässäkkä Strömsösta -> svenska.yle.fi/matochfritid/verkstadartikel.php?id=2974

tiistai 16. elokuuta 2011

Jou mään


Ei ole helppoa olla spray-maaliartisti. Neljännessä pullossa iski aikamoinen etusormi-peukalokramppi ja jännetuppi hyytyi. Taitaa olla tekniikkalaji. Urakoinnin jälkeen tuli mieleen, että tärpätti on loppu.

Piissejä esittelen myöhemmin.

maanantai 15. elokuuta 2011

Niisk


Sinne se marssii. Muikkunen kohti tulevaisuutta. Eskarilainen. Pieni mies suuressa maailmassa. 

Asiaankuuluva niisk, vaikkei mun pitänyt. 

Jos ei muuten niin ainakin liian lyhyiden pitkien housujen takia. Mitä hittoa niille kaikille on kesän aikana tapahtunut??!

lauantai 13. elokuuta 2011

Nahkatattinen tyttö


Olen miettinyt, miten sen sanoisin. Millä ylisanoilla ja millä merkityksellisillä huudahduksilla. Kuinka tohkeissaan ihminen VOI olla syksystä? Ilman kuulaus raikastaa pään, metsässä on vetoa, hymyilyttää. Aaaaaaaah.

Muikkunen lauleskelee nahkatattisesta tytöstä ja hyötykasvikuivuri säestää. Tänä vuonna opettelen sinivalmuskan. Epäilyttävän näköinen, erinomainen ruokasieni. Kunhan tulisi vettä, kotikontujen metsät ovat ruutikuivia. Buuhuu.

tiistai 9. elokuuta 2011

Ennakko-odotukset


Tein elämäni ensimmäisen bostonin (sisällä omena-vaniljahilloa ja pähkinärouhetta). Ikävä kyllä leipomus onnistui yli odotusten. Tryffeli ei saa syödä vehnää, Muikkunen tykkää enemmän tavallisista bullista, Mies ei voi syödä omenaa eikä pähkinää. Leivoin itseni suohon. 

Koiramainen elämä ei ole vastannut odotuksia. Sen siitä saa, kun ostaa sian säkissä saa koiran ilman tuoteselostetta.
  1. Koira ei toimikaan ruokapöydän alustan putsaajana. Joudun edelleen imuroimaan.
  2. Koira ei nimestään huolimatta ole löytänyt yhtään tryffeliä, ei ottanut vainua edes kanttarelleista.
  3. Lisääntyneestä lenkkipolulla haahuilusta huolimatta en ole laihtunut silmissä.
  4. Koira ei suojele minua möröiltä iltaisilla pissareissulla Töllillä, vaan jää mielummin sohvalle retkottamaan.

sunnuntai 7. elokuuta 2011

On se kova


On se kova. Edelleen. Selvänäkin, vaikkakin tölkillinen energiajuomaa maistui ihan viinalle.

Mad skillzzz on phone photographing.

perjantai 5. elokuuta 2011

Huh!

Menihän se onnellisuuskohtaus ohi! Olin jo vähän huolestunut, että josko elämästä tuleekin yhtä ruusunterälehdillä tanssia. Nyt on ihan blääh ja pöh. Mua niin ärsyttää, etten osaa käyttää moottorisahaa. Tai etten uskalla opetella. Pelottava vehje. Piti tänään kerätä rohkeutta edes vähän katsella ja tutustua lähemmin kyseiseen rakkineeseen, mutta onneksi tiellä oli lukki, joka tien tukki. Musta tuntuu, että tän pää alkaa höpertyä maalaisilmaston yliannostuksessa. Olen nauttinut liikaa teetä ja liian vähän kahvia. Hoplaa. Päinvastoinperhe taitaa siirtyä viikonlopuksi kaupunkiin.  

torstai 4. elokuuta 2011

Let the sunshine in


Pepi antoi auringonpaistetunnustuksen, kiitos kovasti!

1. Suosikkiväri
Edelleen, kunhan on väri. Vaatteissa ikävän usein pirteä ja kesäinen musta. Haaveeni kokonaan valkoisesta huoneesta kaatuu aina värillisiin ostoksiini vakaasta päätöksestä huolimatta.
2. Suosikkieläin
Magnusti. Ihan ykkönen.
3. Suosikkinumero
7
4. Suosikki alkoholiton juoma
Vesi. Piimä. Pommac.
5. Facebook vai Twitter?

Kaikki.
6. Intohimosi
Ruoka. Videopelit? Salmiakki. Intohimojen metsästys.
7. Saada vai antaa lahja?
Antaa.
8. Suosikkikuvio
Säännöllinen.
9. Suosikki viikonpäivä
Maanantai. Torstai.
10. Suosikkikukka
Gerbera.  

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin. Auringonpaistetta!


keskiviikko 3. elokuuta 2011

Hunajaa nenään


Eläinlääkärikäynti. Hunajaa nenään, antibioottikuuri vähän kaikkeen, 3 madotusta, rokotukset kuntoon, hampaat hoitoon, karvaan kiiltoa ja lihaa luiden ympärille reilusti. Mutta muuten ihan kiva koira.

Piristymistä havaittavissa, heiluttaa jo häntää ja vetää kiitolaukkaa Tölliä ympäri. Kaupungissa vielä kuvittelin, että koirarukka ei edes osaa juosta muuta kuin siistiä ravia. Syö mustikoita puskasta, nuoleskelee mustia viinimarjoja. Ei pidä popcornista. Menee kinkkuhämyyn helposti lääkkeen kanssa. Kulkee hihnassa kauniisti, on jo oppinut vähän nuuskuttelemaan hajuja. Ei tajua ydinluun herkullisuutta, siankärsä uppoaa jo. Kiskaisee nappulansa maistamatta, vaikka ovatkin erinomaista norjalaista lohta. Juttelee unissaan. Hetkittäin näyttää onnelliselta koiralta.

En antaisi pois. 

Niin että koirablogisti tässä moi!

tiistai 2. elokuuta 2011

Turhaa pörinää


On aikaa ajatella. Minulla on hyvin. Olen onnellinen. Jokin on nitkahtanut, tunnen oloni levolliseksi. Pelko onnen ääneen lausumisesta on pienentynyt. Olenkohan löytänyt rauhan? Olenko jo ehjä? Ehkä vahvakin.

Pidän elämästä.

Turhaa pörinää, mutta kirjaan ylös. Tämänkin.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...