Niin on peikee ja ruskeeta notta. Ripaus ylipitkää tassukarvaa.
Olen vetänyt ripauksen hernettä nenään. Ripaus-sanalle voisi langettaa määräaikaisen blogistaniastapoistorangaistuksen. Kun olemme päässeet eroon ripauksesta punaista, niin olisiko ilmassa jo ripaus kevättä?
Kyllä minä niin mieleni pahoitin.
Kyllä minä niin mieleni pahoitin.
No ei oo ripausta kevättä,ainakaan täällä mun neipöhuudeilla,lunta työntää taivahan täydeltä niinku tietysti helmikuussa kuuluukin:) Jos oisin oikein yltiöpositiivinen niin voisin aatella pääseväni KEVÄThangille ihan kohta hiihtelemään vaan kun en oo enkä edes hiihdä niin totean vain että nyt ei kaffe pääse huomaamatta loppumaan,ripaus on aamuisin löydyttävä etti tartte mieltän pahottaa...
VastaaPoistaKirsi! Onpas hauska kuulla sustakin!
PoistaJuuei, lunta tullut koko päivän. Mutta onhan helmikuu kuitenkin paljon parempi kuin marraskuu. Mä kävin muistaakseni viime talvena hiihtämässä, muistaakseni se(kin) oli ihan tyhmää.
En kai vain ole syyllinen ripauksen herneeseen...?
VastaaPoistaJa siis piti vielä pistää, että keväälle peukku :)
PoistaHeh, eiköhän meistä kaikki oke tunkemassa ripausta milloin mihinkin. Minäkin. Mutta ihan väärin, sun ripauksista ei herneitä irtoa. :D
Poista