perjantai 18. kesäkuuta 2010

Muovikukka

Työni on lähes musertanut minut mennen kevään aikana. Luulin jaksavani, mutta nyt huomaan heiluvani ihan reunalla. Muutaman päivän olen pelännyt jo tippuvani.

Tuntuu, ettei jaksa yhtään mitään, ajatus takkuaa ja luovuudesta on turha puhuakaan.

Vain Töllillä tunnen eläväni. Päässä tapahtuu edes jotain. Ja hyvä ruoka, parempi mieli. Ja muovikukka. Onhan sekin jotain.

2 kommenttia:

  1. Kivat kuvat. Herkullisen näköinen tuo aterialautanen. Olen ikuinen laihduttaja ja ihailen aina kuvia kauniisti asetelluista aterioista. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Koita muistaa, että jaksamisillekin tulee aina raja vastaan. Älyttömän typerästi sanottu, mutta kun se vaan on ihan totta. Kokemuksen syvä rintaänni täältä paasaa..

    Mut hei, toi nukkumaparvi on ihana! Valkoista unelmaa kun teet, niin sopisiko verhoksi vanha pitsiverho sellaseen vanhanaikaseen metalliverhotankoon. Siis sellanen päistä taivutettu rimpula mitä talossa maallakin oli joskus.

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...