Tahraohjelma

 

No olipas harvinaisen hauska lelu! Poladroid-ohjelma nimittäin! Miten minulta on mennyt tällainen huvitteluvehje ihan ohi? Tulee tahrat ja söhrytkin. Siis kuviin. Kotona ihan luonnostaan, no software needed.

"Poladroid software is the easiest and funniest Polaroid Image Maker." 

Indeed.

Centteri

Ikea-kuusi ei tahdo pois. Kasvatti mokoma keväisen vihreät kerkät. Keskelle isoimmat kuin huutomerkiksi.

Postipoika toi Glorian kodin. Tämänpäiväinen lehti nosti ärsytyksen ihan uudelle tasolle ja sen kunniaksi klikkaan päivän tekstin keskityksen centteriin.

"...rakensivat Barcelonaan harvinaislaatuisen talon. Se muistuttaa jääkuutiota mutta on tehty puusta."

Jääkuutiota? Really? Parakilta se minusta näyttää eikä miltään helvetin jääkuutiolta.

 "Alakerta on moderni versio suomalaisesta tuvasta."

Tupa? Come on.

"Tilatemppu: Ei tarvita taikoja, jotta pieni tila vaikuttaisi isommalta. Läpinäkyvät materiaalit toimivat hyvin pienissä huoneissa, sillä ne eivät estä valon kulkua."

Käyttäisinkö 2889 e (pöytä), 6 x 269 e (tuolit), 155 e (kori), 694 e (hyllyt), 2 x 68 e (kulhot), 1190 e (valaisin), 556 e / neliö (matto) läpinäkyviin kalusteisiin pienessä asunnossa vai käyttäisinkö tuon rahan isomman asunnon lainanlyhennykseen? Mietitäänpä tätä ihan yhdessä. Umm...

Ja tottahan Glorian kotikin pyrkii nyt trendikkäästi eroon turhista tavaroista artikkelilla "Ahdistu, karsi ja unhoita". Minä aloitan tuon homman kyseisestä lehdestä. Aivan liian kauan kestänyt kestotilaus loppuu nyt. Geez.

Visiitti

 Siellä ne Töllillä odottelivat kesää. Kesälukemiset, mökkiradio ja käsitiski. 

Lunta oli polveen asti, mutta lauantaina vielä kevyttä kristallinkirkasta, ei edes minkäänlaisia kerrostumia. Vhiit vhiit vhiit vhiit. Toppahousut suihkivat kun ravasin ympäriinsä ja räpsin kuvia kuin turisti. Himputti, et on jo ikävä. Jos duunikuviot eivät selviä, muutan Töllille muikkusen kanssa heti kun ensimmäinen lupaus keväästä on ilmassa. No, ainakin uhoan niin.

Sarjassamme erinomaisen suuria kysymyksiä elämästä aiheenamme tänään: mitä kirjoitettua ääntä toppahousut pitävät? Vhiit vhiit? Enlantilaisittain ksheet ksheet?

Eeli

Saanko esitellä Eelin. Eeli on nahkakilpikonna. Eeli löytyi vuosi sitten sisustusputiikin valottamasta nurkasta, koppaan hautautuneena, alehinta (-70%) pyllyssään.

Onhan se aika ruma. Pitää huolta Töllistä talvisin. Näytti hoitaneen hommansa ihan hyvin.

Mattoja ja mandariineja

Kuvittelin virkkaavani mustaa mattoa. Kude loppui kesken ja törsäsin uuteen satsiin. Musta ei ollutkaan enää musta. Nyt virkkaan mustaa mattoa. Tuo ruskea olisi ollut kivampi.

Täräytin silittämättömän verhon pöytään ja meille tuli kesä. Mukavaa väriterapiaa. Mandariinien (tai mitä lie klementiini-satsumia?) valkoiset ovat tiukassa ja kuorta avatessa mehua ruiskahtaa silmään. Miten se voi osua joka kerta silmään eikä esimerkiksi suuhun?

Veli sai tänään vuoden asepalveluksensa suoritettua. Hyvä veli! Hikko on ylpiä!

Juurny

Ihan poppista juur ny:

- värit, värit, värit
- itseltä-itselle-joululahja (taulu by Kati Aviron-Violet)
- Tricia Guildin kirjat
- uudet rappuset Töllille
- cadittava täti

Töllin rappuset ovat kauniisti harmaantuneet. Toisin sanoen lahoamispisteessä ja vähän yli. Uudet tehdään kestopuusta, kestävät sitten ikuisesti. Rappuset tulevat ensin ja äkkirikastumisen yhteydessä rappuset laajenevat talon kahdelta sivulta kiertäväksi teraaaansiksi. Samassa rytäkässä tahtoisin uudistaa vuorilautoja. Nyt joka kulmalla ja joka ikkunassa on vähän erilaisia viritelmiä. Sellaista kevyttä kauneuskirurgiaa.

Yksi lempipuuhistani Töllillä on rappusella istuskelu. Voisin tehdä sitä tuntikaupalla, siksi lienee parasta piirtää akka heti paikalleen.

Ajoissa

Toisen silmän takana tuntuu painetta, tajuan näkökentän pienenevän, toisen puolen hampaat tekisi mieli repiä irti. Kulmakarvaa jomottaa, takaraivo puutuu. Puolet päästä on ihan kunnossa. Otan kielen päälle nappulan ennen räjähdystä ja odotan kieleni puutumista. Kipu sulaa.

Tajuan perusnegatiivisuuden syövän minut helposti. Kaivan kuopan, jonne ei pääse muut. Putoan. Kasvatan kalakukkokuoren mössön päälle. En ole magneetti, negatiivisuus ruokkii itseään, en ime positiivisia. Joudun keskittymään, aina vaan keskittymään. Tekemään töitä. Tajuamaan. Pieniä hyviä, ei enää nappuloita. Paha olokin sulaa, jos tajuaa toimia ajoissa.

Kevät tuloillaan. Mittari näyttää -21. Olo on vaaleanvihreä, luonto jotain muuta.

Näin

Miehellä juhlapäivä. Toinen mies Talosta maalla toi lahjan. Oli pakettikortit ja kaikki. Miehekkäästi  kaikki kunnossa. 

Joskus mietin, että minulla (ja ehkä muillakin naisilla?) olisi jotain opittavaa.

Kuusen alla

Ympärillä lapsukaiset laulelevat sulosti. On se vaan niin tunnelmallista.

Jos leppäkeihäs lentää hyvin, niin kuusipuu lentää ehkä vielä paremmin.

~ ~ ~

Olin kiltti työtön ja kävin näyttämässä todistukseni TE-toimiston tädille. Jouduin vielä marssimaan toiseenkin TE-toimistoon antamaan lisäselvityksiä vanhoista tekemisistäni. "Vannon kautta kiven ja kannon, etten ole yrittäjä. Jos sanani syön, mörökölli minut vieköön."

Ensimmäinen vakavasti otettava hakemus on toimittettu odottamaan tuomiota. Katson voittaneeni, jos pääsen haastatteluun.

Pirunmoinen kiire on työttömällä, miten sitä töissä on ehtinyt käymäänkään.

Joko tänään on se päivä?

Perjantaina oli se päivä. Kyllä riemu repesi.