Ihanat naiset pitkin poikin

 

Kello yhdentoista aamukaffet Antiikkikahvila Pehtoorissa, pikkiriikkinen piipahdus Vahinkotavaramyymälään, lounas ranskalaisittain Kauppahallissa (Ravintola 4 Vuodenaikaa), sujahdus Villa Harmonieen. Pitkin ja poikin, ihanat naiset, vaikka tuuli tuiversi tukan ihan huishais. Se toinen ihana napsi villinä kuvia uudella pinkillä kamerallaan, minä rouskutin harmaallani. Ei muuten helpottanut kamerakuumetta yhtään.

PS. Tervetuloa Villiviini ja Tupu! :)

Perfect match

Tänäänkin hyvä päivä. Tähän voisi jopa tottua.

Suuri päivä, ensimmäiset 5 päivää korvausta työttömyydestä kotiutuneet. Ensimmäinen tilillepano sitten viime vuonna saamani lopputilin. Ei hassumpaa.

Löysin taas aivan täydellisen työpaikan itselleni. Naputtelin hakemusta reilun tunnin ja olen entistä vakuuttuneempi täydellisestä osumasta. Työnhakuni toistaa samaa kaavaa. Hakemuksen lähettämisen jälkeen suorastaan puhkun intoa ja maistelen jo valmiiksi uutta titteliäni. Samaistun henkisellä tasolla uuteen toimenkuvaani ja pidän täysin mahdottomana ajatusta, etteikö työnantaja tulisi seuraavan tunnin sisällä hakemaan minua kotoa työpöytäni ääreen. Hitto, että olenkin hyvä!

Tunnissa varmuuteni hiipuu ja olen valmis uuteen "perfect matchiini". Vielä ei ole työnantajapuoli tajunnut minun erinomaisuuttani niin monenlaiseen rooliin. Ehkä olen niin häikäisevän hyvä, että raukat sokaistuvat. Niin sen täytyy olla.

Häikäisevän hyvää viikonloppua. Suunnittelin lauantaille kisastudion irtokarkkeineen ja kuohareineen. Glamouria ei taatusti puutu. TV Viisi kello 19.15.

Hip!

Takapihan terassilla melkein hellerajassa. Kirjastosta mökkikirjoja. Aurinkolasit pakollinen varuste. Anne Borgströmillä uusi kesätukka. Hymy herkässä, ei paina työt.

Kevätharakka

Ajattelin vain kysyä, että missä vaiheessa Juhannusruusu luokitellaan sairaudeksi?

Ei vaineskaan, tuloillaan tilaustuote Taloon maalle. Terapiavärinä hailea vihreä. Väri lupaa hyvää.

~

Kirjastossa oli tyrkyllä kirjanmerkkejä, aivan sairaan hienoja (ja ihan ilmaiseksi)! Kirsi Neuvosen Neidon uni: Kevätihastus ja Pälvi Hannin Salaharakka iskivät suoraan sydämeen. Pompottelin ulkona kevätharakkana. Valohoitoa, parhautta!

Valoisan päivän varjo

Ui mun muffiniin

Illemmalla voidaan sit notkua nurkilla.

Ei tullut lottovoittoa, mutta muuten on tosi let's go. Jos ottaisi oikein lasin viintä.

Hernepussi!

Niin yksinkertainen, halpa ja äärimmäisen toimiva lapsellisen viihdyke. Oi hernepussi, tiedän, että luot onnea ja autuutta päiviini vielä monasti. Mitä kaikkea hernepussilla voikaan tehdä? 

 
On totisesti uhkea (gorgeous) olo. (Iloisen yllätysvieraan kanssa valmistetut kinkku-sinihomejuustomuffinit ja tuhdit suklaamuffinit eivät oikeastaan kuuluneet laihdutusruokavaliooni...)

Kolmannen kerroksen Jennin tunnustuksen myötä Tölli ei siis ole enää vain hemaiseva ja uhkea vaan kaikkea tätä tuuheutta tuplasti! Olen varsin otettu. Iso kii-tos. Kysymysten perussetti on jo käsitelty, joten nappasin Meijerielämän lisäkysymykset. Mainio ajoitus!

+6. Miten bloggaamisesi on muuttunut matkan varrella?
Tekstit ovat muuttuneet henkilökohtaisemmiksi, kertovat ehkä enemmän. Yllätän itseni useammin ajattelemasta aiheita, joista olisi kiva kirjoittaa. Harvemmin toteutan ajatelmiani.

+7. Parasta mitä sinulle on blogisi myötä tapahtunut?
- Kuvamateriaalia tulee kovalevylle enemmän.
- Ajatukset selkiytyvät, kun istuu alas ja edes yrittää kirjoittaa.
- Bloggaus on yhdistänyt minua ja sitä ihanaa tyyppiä Talosta maalla entistä enemmän.  

+8. Kadutko jotakin postaustasi?
Lähes jokaista; Julkaise teksti -nappulan painamisen jälkeen koen vähintään 5 minuuttia avautumisahdistusta.

+9. Tekisitkö jotain toisin, jos aloittaisit bloggaamisen vasta nyt?
Tuskin. Luulen, että blogi muotoutuu kirjoittajansa näköiseksi väkisinkin. Toisaalta voisihan sitä kokeilla, muuttuisinko minä muuksi, jos kirjoittaisin/kuvaisin toisin. Kaksisuuntaista?  

+10. Millaisia blogeja itse luet/katselet mieluiten?
Riippuu päivästä. Välillä haikailen kauniita (ja valkoisia) sisustuksia, välillä tankkaan värejä. Hyvät kirjoittajat vetoavat aina. Blogiähkyn aikana en vilkaise edes suosikkejani, leikin verkkoerakkoa. Jostain kumman syystä ähky ajoittuu naiseuden huippupäiviin.

~ ~ ~

PS. Tervetuloa Haltiakummi, riitta ja Mirja sekä muutkin uudet, jos olen unohtanut morjestaa aiemmin! :)

Palvelua

Että tuli ihminen onnelliseksi uudesta bussikortista ja pinkistä kotelosta. Kotikaupunkini joukkoliikenteen palvelupiste yllätti olemalla nimensä veroinen. Palvelua ja hymyn kera! Loistosuoritus.

Tänään meinasin tukehtua salaa (itseltäni) nappaamaani suklaapalaan. Ei ollut kaunista katseltavaa, kun tukehtumiskohtaukseen yhdistetään puolittain suussa sulanut suklaa ja miehekäs aivastus (jonka vain osittain sain kädellä pysäytettyä). Kohtalon kostotoimenpide. Ikävästä episodista henkiinjäämisen hurmiossa päätin soittaa työttömyyskassaan ja kysellä verkkopalvelun kirjautumisongelmasta. Sain varsin yksityiskohtaisen ja rauhallisen selvityksen siitä, mitä "netin" osoiteriville tulee kirjoittaa ja mitä tekstilinkkiä minun tulee "hiirellä klikata". Varsinaisen kirjautumisongelman henkilökohtainen palveluneuvojani selvitti lauseella "oi-no-en-minä-siitä-tiedä-kun-tämä-on-toisen-ylläpitämä-palvelu-ehkä-se-selviää-kun-olet-saanut-ensimmäisen-päätöksesi". No sitä ensimmäisen päätöksen tilannetta olisin verkkopalvelusta tutkaillutkin, etten kuluttaisi tarkasti rajattua puhelinaikaa "niin-kovin-ruuhkautuneelta" kassalta. Rahaa ja toimivia verkkopalvelutunnuksia on siis tulossa ehkä joskus.

Illalla pitäisi nähdä entisiä työkavereita ravintelissa. Yritän tässä rauhallisesti pohtia, miten illaksi pitäisi pukeutua ja näppäränä tyttönä laitoin Eniron (nehän mainoksien mukaan selvittävät kaiken) hakuun "MITÄ HITTOA MÄ LAITAN PÄÄLLENI". Ensimmäiseksi hakutulokseksi tuli otsikko "Mitä miun peräpääs oikeen on - Demi.fi". Eniromaista.

Hemaiseva hei!

Tölli sai uuden arvonimen Sanna-Marilta. Villa Tölli on nyt myös hulppea, uhkea ja hemaiseva. Ei hullummin tölliksi (= taloa vähäisempi asuinrakennus). Kiitos!

1. Milloin aloitit blogisi?
14.8.2009, pätkän verran Töllin ostohetken jälkeen.
 
2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
Vakaa aikomus oli kirjailla itselle ylös Töllin vaiheita, mietintöjä. Kuten tavallista, tämä on lähtenyt lapasesta. Virkkausvoitoista työelämän tappioihin. Mitä mielessä liikkuu. Vähänlaisesti rakettitiedettä ja ydinfysiikkaa.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
Öh. Blogin nimeä nakertavat madot? (~ villa tölli ~)

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Kirjoittamisen tarve, toisen blogin lopettaminen, sähköinen päiväkirja, muistilappu.

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
- Kuvaajan tai ainakin kuvauslaitteiston. Toisinaan vaihtaisin kirjoittajan.
- Hetkittäin haluttaisi kovastikin kirjoitella enemmän tarinoita, en tiedä uskallanko.
- Emmäätiiä. Mitä pitäisi muuttaa?

Minun mieltäni loistavuudellaan lämmittävät tällä hetkellä Pieni Lintu (ne kuvat, ah), Kaaosteoria (tekstit osuu ja uppoo), Mummun huusholli (kadehdittava energiataso), Talo maalla (sisäpiiriasemalle piutpaut, arvopaperi kuuluu sinne joka tapauksessa).

Mr. Pääskylä

Mr. Pääskylä syntyi ilmapallon päälle sanomalehtisuikaleista ja vehnäjauho-vesi-liimasta. Liima ällötti Muikkusta, äiti oli innosta piukeena sotkemisesta. Ihanaa lillinkiä, sotkussa kyynärpäitä myöden!

Ja vielä kerran: Mr. Eino Pääskylä edestä ja takaa. Matka oli tärkeämpi kuin päämäärä, taas kerran.

PS. Koska syksyllä tapeiksi leikatuille pelargonioille pitäisi tehdä jotain? Ja mitä? Neuvoja otetaan kiitollisena vastaan.