Taidetta koteihin

- Tuu kattoon! Eks oo hieno?
- Hmpf. Mikä se on?
- No tommonen. Eks oo hieno?
- Niin mut mikä se on?

Koivuvaneri + kuviosaha + valkoinen puuvaha + kaksi ruuvia + kaksi palaa muoviputkea = No tommonen. Mietin vielä teoksen nimeä uudelleen.

Lomaterveiset

Kesäterveiset, lomaterveiset täältä banaanikärpäsparven keskeltä. Lämmintä on ollut ja paljon on uitu pölypallomeressä. Hiekka-aavikko avautuu heti ulko-oven jälkeen ja koira nauttii hirvikärpäshieronnasta.

Työttömän kotiäidin arki on yhtä lomaa. Sielu lepää tarjouskuponkeja järjestellessä ja Mollittaminen pitää mielen virkeänä.

"Kun sulla on nyt tota luppoaikaa, ni voisikko ________ (täytä tähän ihan mitä vain)."

Varoitus! Sisältää omenamutaa.

MARTHA MEETS WANNA-BE-MARTTA -OMENAPIIRAS
(Martha Stewartin vanhanajan omenapiiraan ohje suomennettuna & eineen editoituna)
 
POHJA/KUORI
4 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl jugurttia / piimää / maitoa
175 g voita

Nypi voi ja jauhot, lisää neste ja sekoita hyvin. Kääri taikinapallo kelmuun ja laita jääkaappiin.

TÄYTE
puolikkaan sitruunan mehu
8 omenaa / miljoona kotimaista
1/2 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 tl kanelia
ripaus neilikkaa (murskasin 2 kpl)
ripaus kaardemummaa
1/2 tl suolaa
muutama nokare voita
1 keltuainen
1 rkl maitoa

Purista puolikkaan sitruunan mehu kulhoon. Kuori ja viipaloi omenat, pyöräytä sitruunamehussa. Lisää sokeri ja mausteet sekä vehnäjauho. Sekoita hyvin.

Puolita taikinapallo (toinen voi olla inasen isompi kuin toinen) ja kauli hyvin jauhotetulla alustalla kaksi pyöreää levyä. Laita piirakkavuokaan leivinpaperi (saat nostettua piirakan pois vuoasta valmiina) ja aseta pienempi pyörylä pohjalle. Taikinan pitää tulla reilusti vuoan yli.
Laita ompputäyte muurahaiskeoksi pohjan päälle, lisää muutamia pieniä nokareita voita omppujen päälle. Nosta toinen taikinapyörylä keon päälle. Pyöritä taikinalevyjen reunat yhdessä sisäänpäin rullalle ja rypytä reunusta. Sekoita keltuainen ja maito ja voitele piiras. Ripottele päälle sokeria ja tee piiraan keskelle 4 pientä viiltoa.

Paita piirasta alatasolla 175 asteessa tunnin verran tai kunnes piiras on kullanruskea ja täyte kuplii viilloista. Anna jäähtyä hyvin ennen leikkaamista.

Tuoksu on huumaava ja piiraan sisältö ihanaa, hieman valuvaa omenamutaa! Toimii kuin junan vessa.

Jee! Omppuloi Pepiltä! Jee! Rouskuloi metsäreissulta! Jee! Maanantait! Jee!

Töllille on pakko saada omenapuita.

Blääh. Siinä tärkeimmät tänään. 

Sunnuntait on tyhmiä. Siihen ei ole auttanut edes työttömyys.

Sulovilliintynyt

Mää olen niin ylpeä Miehestä. Pitkän koulutuksen jälkeen se on vihdoin näyttänyt merkkejä sulovileentymisestä. Mussukka toi mulle lahjan. Ku kerran halvalla sai. Niin määkin sua. 

Mitäs tänään rakennettaisiin?

Puistatuspipanoita

Mustaherukat kestävät kuivua kuivurissakin TOdelLa kauan, näyttävät rusinoilta ja aiheuttavat 30 sekunnin pyristelypuistatuksen kirpeydellään. Hyviä, hauskoja ja menevät pieneen tilaan. Tykkään. Onko tää nyt sitä superfuudii?

Wou män vs. wild

Päinvastoinperhe lähti sunnuntaina maalle ja opetti poikansa lintsaamaan eskarista. 

Pihaan vuosi sitten tämähtänyt puu on ottanut askeleen kohti lopullista muotoaan. Siitä tullee pöytä ja penkit. Joskus. Jos uskaltaa. Ensin puu kaatuu myrskyllä toista puuta vasten, sitten sahuri ajaa traktorillaan ojaan pöllien kuljetusmatkalla. Taitaa olla kirottu puu. Miten puun kirous poistetaan?

Suuntavaistoni otti ja jätti taas kerran sieniretkellä, yllättävän nopeasti pääsee yllättävän kauas pelkillä Nikeilläkin. Totaalisen hukassa hetkessä. Tryffelikään ei yhtään auttanut, vaikka käskin etsiä Töllin. Mussutti mokoma vain mustikoita puskasta. Onneksi en ihan vielä sortunut syömään toukkia tai repimään verkkareitani merkiksi etsintäpartiolle Bear Gryllsin oppien mukaan (Nipsu, siinä on sulle miestä vaikka koko kuukaudeksi!!). Kiitos ja halleluja naapurin moottorisahan äänelle! Vain pari kilometria harhaan oletetusta olinpaikasta. 

Onko kukaan kokeillut kuivata mustaherukoita?

~

PS. Lämpimät tervetulotoivotukset uusille lukijoille! Hip! Ja kiitos Kirsille ihanasta tunnustuksesta!

5 minuutin remontti

IDEA! Aivan loistava idea, mä olen nero! Kohta ne palkitsee mut jollain nerous-Nobelilla! Mahtavat juhlat! Mitä mä laittaisin päälleni? Ainakin ensin laihduttaisin. Mä olisin niin tyrmäävän upea!

Niin se Idea. Siitä tulee niin hieno. Mitä tarvikkeita ja mistä halvimmalla? Surffailua, puhelinsoitto. Selvä juttu, kolmekymppiä. Ei paha. Kuljetus... hmm. Eiköhän ne mahdu pikkukippoon. Pakko mahtua. Koska auto vapaana? Miehen työvuorolista. Ei tänään, ei huomenna eikä sitten. Hö. Ensi viikolla.

Mutta jos teen tuon, on pakko tehdä tuokin. Ja maalata tuo. Ja tuo. Ja siirtää tuo. Ja tuo. Puuh.

Olisipa rahaa. Jos olisi rahaa, ostaisin divaanin. Ihan vain siksi, että voisin makailla siinä ja käskyttää kotiorjaa, remonttimiestä. Palkkaisin pariksi kuukaudeksi oman rakennusliikkeen. Ah, mistäköhän aloittaisin... lähtisi kaikki uusiksi ja minä voisin vain valita materiaaleja. Pura, siivoa, vie roskat, hanki tarvikkeet, kuljeta, rakenna, siivoa. Niin minä vain sanoisin. Tulisi viimeisteltyäkin heti.

Ai niin. Se idea. Onhan siinä aika pirusti hommaa yhdelle naiselle. Eikä se nyt niin hyvä idea olekaan ja ketä edes kiinnostaa. Pah.

Antaa olla. Tulipa taas remontoitua.

Ruiskittuja

Kuvitelkaa nuo isot säilyketölkit seinälle pohjasta ruuvattuina, säilytyskalusteeksi kengille, pipoille, huiveille, kynttilöille. Minäkin kuvittelen, kunnes ruuvauskieltoni päättyy.

Koirakuvauksessa on vielä tekemistä. Valkoiseksi ruiskittu tarvikekori käyttäytyy ihan hyvin, mutta Tryffeli ei jostain syystä ymmärrä "pose!"-käskyä.

~

Edit: Säilytölkkihässäkkä Strömsösta -> svenska.yle.fi/matochfritid/verkstadartikel.php?id=2974