Gdansk

Jos saa lennot Gdanskiin edullisemmin kuin junaliput Helsinkiin, niin jossain on vika. Jos vesimelonin ja mozzarellan hintalapussa on sama luku Suomessa ja Puolassa (1 PLN ~ 0,25 EUR), niin jossain on vika. Ainakin minun mielestäni.

Ihanaa käyttää julkisia huoletta (halpaa), ihanaa syödä ravintoloissa (halpaa), ihanaa käydä museoissa (halpaa). Ihanaa, kun saa mennä valmiiseen aamiaispöytään. Ihanaa, kun joku käy vielä siivoamassakin! Eikä sekään maksa maltaita.

Onni on

Onni on pinkki tikkataulu!

Onni on rahan vaihtaminen!

Tölliläiset lähtevät reissaamaan! Tunnelmia takuulla tulossa.

Mystinen metsätyömies

Olen haaveillut tukkipöydästä. Sellaisia oli vähän joka nurkalla lapsuusmaisemissani. Vihasin niitä silloin, minusta niissä ei ollut mitään hienoa. Kohtalo päätti tuiskauttaa sellaisen 10 metrin päähän töllistä. No ei ehkä ihan pöytää, mutta ainekset kumminkin. Männyn pihkan ja teräöljyn tuoksu... sydämessä läikähti. Kyllähän minä rakastinkin. Paljon.  Ehkä minä toteutan jotain, maltillisemmin, normaalimmin. Haluan edelleen uskoa niin.

Mutta. Huh myrskylle. Huh tuulen voimalle. Huh meidän onnelle. Huh puun alas saamiselle. Huh karsimiselle. Huh risusavotalle. Huh kaikille sille hielle!

Mies (tuo musta täplä puun juurella) ja naapurin mies tekivät aikamoisen uroteon puun maahan saamisessa. Karsintahommissa tuli auttamaan melkein naapurin Kalle, aikamoinen supervaari, aivan ihana pappa.Voisin adoptoida! Stihl lauloi ja homma kävi! Vau!

Jouduimme myös tiukan paikan eteen. On tuon toisen ison kaunokaisen aika lähteä. Sai raukka liian pahoja haavoja. Ei ehkä kuolettavia, mutta luonteeseen liialti vaikuttavia. Saattaa tuulella hyökätä Töllin kimppuun. Onneksi Kalle-pappa lupasi tulla tekemään saattohoidon. Muutaman metrin toteemipaalu jää muistoksi, juurineen kun tuota kaunotarta ei voi sijaltaan viedä.

Jos

Jos olisin kukka, olisin valkoinen hörsö, jolla keijujen on hyvä pitää tanssiaiset. Ja kasvattaisin pienet kikkurareunaiset ruukut siemenvarastokseni.

Maailma näyttää kivalta, kun keskittyy pieniin yksityiskohtiin. Ei parane erehtyä ajattelemaan suuria. Sitä kaikkea mitä pitäisi. Pitäisi. Kammottava sana.

Vaan itsehän minä sen määrittelen. Ja junnaan näiden ajatuksieni kanssa ympyrää. Piru vie. Jos osaisi jotain muuta. Jos.

10 minuuttia

17.03 Kaffet. Emalimukista tietysti. Hitto, kun polttaa sormia. Tiskit likoomassa. Käsitiski. Miten Fairya voidaan mainostaa käsiystävällisenä, en tajua.
17.04 Kameran akku vilkuttaa. Voisiko sitä itsensäkin tuupata johonkin piuhan päähän lataukseen.
17.05 Onpa minuutit nopeita. Ainakin lomalla.
17.06 Jääkaappi kurnuttaa. Ostamani 20 euron jääkaappi. Vanha (oikeastaan uudempi) sanoi sopimuksensa irti. Sinne meni 3 täpötäyttä muovikassillista herkkuja. Harmittaa vieläkin.
17.07 Kamera sanoi diiduu ja sammui.
17.08 Mies kysyi mitä kummaa teen. Vastasin, että kulutan 10 minuuttia.
17.09 Luku on syntymäpäiväni. Ajattelen usein kellonaikoja päivämäärinä. Mietin, onko juuri tuo minuutti se minun minuuttini maailmassa.
17.10 Pöydällä tuijottaa poikaipanan legotyypit. Jänis, poika, jolla on kenkä hattuna ja kissa, jonka kieli on ulkona.
17.11 Hahmoihin ei ollut tarpeeksi neljän nappulan legoja. Se harmitti.
17.12 Kahvinkeitin naksahtaa.
17.13 Olen juonut koko kupillisen kahvia. Loppu pitää juoda nopeasti. Kuumakin kahvi kylmenee emalikupissa nopeasti.

Mikä se on?

Mikä se on? Näyttää rotanraadolta. Kuulostaa hurjistuneelta päästäislaumalta. Sikiää kuin hiiriperhe.

Lupiini ammuskelee siemenkotiaan. Mahroton rapina! :)

Silmästä silmään

Tuijotellaan. Tuumaillaan. Jos katsoo tarkkaan, mitä näkee? Että strutsilla on pusuhuulet? Että ammu kasvattaa hevitukkaa?

Mitäs me lomalaiset

Lomalla. Lomalla voi vaikka ajaa myrskyn perässä. Lomalla voi huuhtoa ajatukset viemäriin. Lomalla on aikaa olla onnellinen. Minulla on hyvin. 

Mutta miksi olen levoton?

Vaihe

Aina on joku vaihe. Pojalla on värittelyvaihe. Tarkasti ja keskittyneesti pieniä yksityiskohtia, se on uutta. Pojan vaiheen varjolla varastan itselleni hetken. Kirjoja ja näkkäriä. Kilotolkulla. 

Unohtuminen Toscanaan helpottaa kiukutusta. Auto on rikki, vaatisi taas ison remontin. Flunssa iski heti loman alettua. Maailma on nurinpäin, ainakin kerran kuussa.

Käyttötavaraa

Talossa maalla pohdittiin tässä taannoin ostolakkoa. Vaikka olin ajatuksesta varsin tyrmistynyt, sanat jäivät elämään omaa elämäänsä alitajunnassani. Mutta käyttötavaraahan on pakkokin ostaa...

Todellinen tarina: 
suloinen mummo myi vielä suloisemman pitsipussukan eurolla. Yhdellä eurolla. Mummo oli hämmentynyt, että joku rehellisesti ihastui hänen töihinsä. Minä olin hämmentynyt, että joku antaa upeita töitään lähes ilmaiseksi. Siinä me teimme pitsikauppaa, kaksi hämmentynyttä. Peräkonttikirppiksellä.