lauantai 13. elokuuta 2011

Nahkatattinen tyttö


Olen miettinyt, miten sen sanoisin. Millä ylisanoilla ja millä merkityksellisillä huudahduksilla. Kuinka tohkeissaan ihminen VOI olla syksystä? Ilman kuulaus raikastaa pään, metsässä on vetoa, hymyilyttää. Aaaaaaaah.

Muikkunen lauleskelee nahkatattisesta tytöstä ja hyötykasvikuivuri säestää. Tänä vuonna opettelen sinivalmuskan. Epäilyttävän näköinen, erinomainen ruokasieni. Kunhan tulisi vettä, kotikontujen metsät ovat ruutikuivia. Buuhuu.

21 kommenttia:

  1. sama. i *love* syksy.
    ihanaa jo se pieni viileä tuulenvire.
    suppismetsä odottaa!

    VastaaPoista
  2. Nii just!! IHANAAAAA! (Oli muuten vaikea kirjoittaa ilman IHANAAAAAta.)

    Suppiksia, mustia torvisieniä! Orakkaita! Suolasieniä!! Haaparouskuja on PAKKO saada! Mä en kestä! Ihanaa!!

    VastaaPoista
  3. Tää tykkäis marjastaa ja sienestää, mutta olis niin kivaa, kun sen sais tehdä jonkun toisen kanssa. Puolisoa ja lukiolaista ei voisi vähempää kiinnostaa, esikko liian kaukana, pienet liian pieniä. Ehkä ensi syksynä saan jonkun huijattua mukaan?

    VastaaPoista
  4. Katja: Mää en yhtään tykkää marjastaa. Se on jotenkin niin puuduttavaa.

    Oon pakottanut Miestä mukaan jo niin monta vuotta, että se lähtee ihan vapaaehtoisestikin jo. Tosin aika usein painetaan Muikkusen kanssa. Hyvin se tunnistaa muutaman sienen ja jaksaakin. Se kun vielä pöpöttää taukoamatta, niin hoituu helposti tuo karhujen ja muiden elukoiden pelottelukin! :D

    Nyt toi koiruliini täydentää porukan, se painaa kiitolaukkaa onnesta soikeena.

    VastaaPoista
  5. No arvaa!! Tänään kävin yksin kävelyllä järven rannalla, ihanan hiljainen sää, ei tuullut, kukaan ei mölissyt missään, järvi oli kuin peili, syksyn viileys oli ilmassa, tuoksui ihanalta.. ja siinä henkeäsalpaavassa tunnelmassa minulle muistui mieleen kaikki nuoruuden rakkaudet sun muut haikeat jutut, niin että teki mieli hakata päätä multaa vasten ja itkeä :D
    Sellaista se syksy on :))

    VastaaPoista
  6. Varota sitten etukäteen ennenkun laitat jotain ihania sienipiirakoita tänne!!

    Veti nassun hymyyn kun kuvittelin Muikkusen höpöttämässä ☺☺☺
    - sa terkkuja "siltä mummulta" ☺

    VastaaPoista
  7. Nahkatatti! Tsihihikhihi! :D (minen tykkää sienistä, ne maistuu sammaleelta. mutta syksy on ihan jees, kunhan ei tuu liian kylymä.)

    VastaaPoista
  8. Ei o taidettu keksiä ylisanaa syksylle. Se on vaan parasta, mitä vuodenajoilla on tarjota. IHANA!!!!! =)
    Ja vitsi nää sun jutut on aivan parhaita. Töissäkin varmaan ihmettelevät, että mitä toi hullu taas tuolla koneen takana ittekseen naureskelee...

    VastaaPoista
  9. Maanvaiva: Upeasti (uusi ylisana) sanottu. Eipä paljon hienommin voi kuvailla!

    Pepi: Hmm... nyt kun oikein mietin, niin kauheasti en ole piirakoihin upottanut (kai). Mutta keitot... mmmm... pastat... risotto... mmm... muhennokset....

    Terkut toimitetaan aamusti heti! :D

    Dooda: Haluaisin kovasti, että nahkatatti viittaa nimenomaan sieneen ja että biisin viehätys ei olisi se "toi laulaa ruman sanan!!!". :D

    VastaaPoista
  10. Sadonkorjuussa on omanlainen lumo, hohto :) Sienimetsässä viihdyn myös.. Silloin usein ihmettelen metsässä vihreiden eri sävyjä, joita en muutoin niinkään huomaa... Villapaitaan kietoutuminen on ihana ajatus syksyssä myös vaikka kesäajassa elämisestä nautinkin kovasti:)

    Lämpöä päiviisi :) Toivotaan hyvää sienikautta :)

    VastaaPoista
  11. Voikukkapelto: Njaah, jutuista niin tiedä, mutta itekseen koneella naureskelu on ihan parasta. Täytyykin muuten lisätä mahdollisen uuden työn toivelistaan oma konttuuri. Avokonttorissa leimataan aivan liian helposti hulluksi. :D

    VastaaPoista
  12. -T: Villapaidasta tuli mieleen, että kesän jälkeen on muuten hieno laittaa vihdoin sukat jalkaan!

    Tänään muuten viimeksi mietin noita vihreitä. Yritin ottaa kuviakin siitä fiiliksestä, mutta ei vaan osaa.

    VastaaPoista
  13. Vaikka oon henkeen ja vereen KESÄ-ihminen (mitä kuumempaa, sen parempi) niin syksyn parasta settii on marjat ja sienet. Olen itse ihan avuton sienien kanssa, muutama "varma" muistissa, mutta meillä mies on intohimoinen sienien poimija.

    Marjastuksesta tykkään kovasti myös (nykyään ei vaan meinaa ehtiä) ja isäntä mukana, tietty. Muutama vuosi sitten lähdettiin puolukkaan 70 litran saavin kanssa, ja sellainen käytiin keräämässä parissa tunnissa täyteen useana päivänä. Hulluutta on monenlaista... :p

    VastaaPoista
  14. kanaemo: Hyvänen aika! No siinä on ollut puolukka poikineen! :D

    Meillä puolukoita ei syö muut kuin minä. Mustikat tekisivät kauppansa, mutta mulle on täysin hämärän peitossa, miten on mahdollista poimia niitä litraa enempää. Eihän niitä ookaan missään. Koskaan.

    VastaaPoista
  15. Mustikoita on kyl ihan mahotonta kerätä viilipurkillista enempää. Näin se vaan on :)

    VastaaPoista
  16. Sienimetsässä on täälläkin seikkailtu ja saalistakin saatu,osa kuivattu ja suurin osa syöty,nam! Onko se kovinkin salainen se sinun sienirisottosi resepti,kunnollista risottoa joka ei siis ole yhtä lönttiä on niin kovin vaikea valmistaa?Aah sanon minäkin,syksy on (tämän) ihmisen parasta aikaa..

    VastaaPoista
  17. On se hyvä että meitä sienihulluja löytyy. Onnea tateistasi ;)

    Sinivalmuska, hmmhh.. taidan itsekkin tuosta innostua. Olen aikout tutustua tänä syksynä Kehnäsieneen, erinomainen ruokasieni, mutta kuuluu Seitikkeihin, piää osasta tunnistaa!!!

    VastaaPoista
  18. No jaa, onhan se syksy ihan ok. Varsinkin kun oravana kiertää metsiä. Samoin aina syksyllä mullekin tulee elämä-järjestykseen-kohtauksia, mut enpä nyt tiedä kuitenkaan. Suren kesäkukkien kuolemista, näkisitpä kuinka upeat mun daaliat on täällä ja petunioissa on noin tuhat kukkaa... ja nyt ne sitten kuolee ihan kohta, nyyyh. Viikonloput maalla loppuu, sade ja tuuli vihmoo ja varpaat on aina jäässä.

    Kevät saa mut aina ihan sekasin. Kaikki on vasta edessäpäin.

    Jostain olen kuullut, että ihmisen lempivuodenaika on silloin, kun se on syntynyt. Sulla ja mulla se ainakin pitää paikkaansa.

    VastaaPoista
  19. Syksy on minunkin lempi vuodenaikaa...☺

    VastaaPoista
  20. oookkei, varota kuitenkin ☺
    -kermaa olis ja kuivattuja suppiloita ja torvia, pari kesäkurpitsaa tosin odottaa vuoroaan -kumpaahan tekis ☺☺
    *nam...nälkä!*

    VastaaPoista
  21. Kirsi: Ei siinä mitään salaisuuksia kyllä ole. Kuullotan voissa ja öljyssä sipulia, lisään mahdollisia mausteita (suola ja pippuri pakollinen), lisään riisit ja kuullotan hetken (pieni lämpö). Sitten lisätään nestettä hikkupiljaa ja sekoitellaan koko ajan. Loppuvaiheessa lisätään emmeet (vaikka ne paistetut sienet). Ite tykkään risotossa kevyistä mauista, kuten fenkoli, sitruunaruoko, sienet, katkaravut...

    maiju: Mä löysin viime vuonna aika ison satsin kehnäsientä. Pyörittelin kyllä kauan ennen kuin päädyin varmuudella kehnäsieneen. En tiiä, mut mun mielestä ne ei ollu mitenkään kauheen hyviä, jäi jopa syömättä. Taisi olla valmistajassa vika. :(

    Minna: Kevät on paska. Hirveä valo tekee migreenin ja kaikki on likaista. Yäk. :D

    Eiköhän tuossa syntymävuodenaikajutussa jotain perää ole. ;D

    Irmastiina: Oikein! :D

    Pepi: Meillä oli mielestäni hirmuttavasti kuivattuja viime vuonna, mutta kaikki on jo aikaa sitten auttamattomasti loppu. Nyt on pakko kuivatella kaikenlaista, että piisais. Täällä kaupungissa tosin on noi sienimestat niin kansoitettuja, ettei täältä mitään irtoa. Eilen löytyi 3 kanttarellia. Pah.

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...