Eläinlääkärikäynti. Hunajaa nenään, antibioottikuuri vähän kaikkeen, 3 madotusta, rokotukset kuntoon, hampaat hoitoon, karvaan kiiltoa ja lihaa luiden ympärille reilusti. Mutta muuten ihan kiva koira.
Piristymistä havaittavissa, heiluttaa jo häntää ja vetää kiitolaukkaa Tölliä ympäri. Kaupungissa vielä kuvittelin, että koirarukka ei edes osaa juosta muuta kuin siistiä ravia. Syö mustikoita puskasta, nuoleskelee mustia viinimarjoja. Ei pidä popcornista. Menee kinkkuhämyyn helposti lääkkeen kanssa. Kulkee hihnassa kauniisti, on jo oppinut vähän nuuskuttelemaan hajuja. Ei tajua ydinluun herkullisuutta, siankärsä uppoaa jo. Kiskaisee nappulansa maistamatta, vaikka ovatkin erinomaista norjalaista lohta. Juttelee unissaan. Hetkittäin näyttää onnelliselta koiralta.
En antaisi pois.
Niin että koirablogisti tässä moi!
Onneksi hän sai hyvän ja hellän kodin :)
VastaaPoistaIhanaa, että koiruli pääsi teille. Olisi kiva kuulla millaisista oloista koiranen tulee?
VastaaPoistaEilen vai aamulla vai koska luin kaikki postaukset jotka mulla on jääny pitkältä aikaa välistä. Kesä meni sumussa, nyt alkaa elämä. Vasta nyt ku lomakin on lopussa, vai just siksi. Pistää miettimään. Täälä sun blogissa, sortsit siitä.
VastaaPoistaIhuna koiruus <3 Eheytymiseen sillä(kin) vielä matkaa mutta hyväältä näyttää jo tässä kohden matkaa <3
Hetkellinen onnellisuus muuttuu varmasti jatkuvaksi onnellisuudeksi=D Mukavaa loppuviikkoa koirablogistille!
VastaaPoistaKoiran elämä näyttää paljon paremmalta, onneksi.
VastaaPoistaVoih ♥
VastaaPoistaTuletteks joskus käymään Lillassa??
Vois vaikka joku koiruuksien naumukin löytyä ☺
No nih, nyt pelittää taas.
VastaaPoistaJohtuu varmaan selaimesta, moz pelittää, mutta expl ei. Mozilla näkyy lukijatkin kaikki kun jälkimmäisellä ei.
Eipä ollut turhaa pörinää edellinen, ei. :)
Kiitolaukka on hyvä merkki, antaudu sinäkin suosiolla, ei rasitu polla. Menokenkä vipattaa ja fiilis on toooosi korkealla. Ihan pimeitä juttuja. :D:D
Luulenpa, että koira on alkujaan varsin hyvästä kodista, täyttä tarinaa en tunne. Arvaukseni on, että kun ihmiselämässä mullistelee, jää elukat kakkoseksi. Mutta menneisyys sinällään on mielestäni toisarvoista.
VastaaPoistaHimputin jännää on kyllä koiraan tutustuminen. Yhtään kun ei tiedä, miten reagoi mihinkin.
Parhaamme teemme koiruliinin elämän kuntoon saamiseksi, tiedä sitten mihin riittää.
Kiitos kommenteista, vastailut on vähän niin ja näin... nettitikku on takkuillut ja ukkosetkin kiusaavat pientä blogittajaa. Puhelimella kuitenkin tulee luettua jok'ikinen! :)