tiistai 9. elokuuta 2011

Ennakko-odotukset


Tein elämäni ensimmäisen bostonin (sisällä omena-vaniljahilloa ja pähkinärouhetta). Ikävä kyllä leipomus onnistui yli odotusten. Tryffeli ei saa syödä vehnää, Muikkunen tykkää enemmän tavallisista bullista, Mies ei voi syödä omenaa eikä pähkinää. Leivoin itseni suohon. 

Koiramainen elämä ei ole vastannut odotuksia. Sen siitä saa, kun ostaa sian säkissä saa koiran ilman tuoteselostetta.
  1. Koira ei toimikaan ruokapöydän alustan putsaajana. Joudun edelleen imuroimaan.
  2. Koira ei nimestään huolimatta ole löytänyt yhtään tryffeliä, ei ottanut vainua edes kanttarelleista.
  3. Lisääntyneestä lenkkipolulla haahuilusta huolimatta en ole laihtunut silmissä.
  4. Koira ei suojele minua möröiltä iltaisilla pissareissulla Töllillä, vaan jää mielummin sohvalle retkottamaan.

14 kommenttia:

  1. :D Kerrankos sitä nainen itsensä suohon leipoo!

    VastaaPoista
  2. Heh, tuohan on sitten AIVAN PAKKO syödä itse, mutta äkkiähän se niillä iltalenkeillä Tryffelin kanssa sulaa:) Sun täytyy mennä Tryffelin kanssa sienestysjäljityskurssille, niitä kuulemma järjestetään ja tuottavat tulostakin!

    VastaaPoista
  3. Mahtava boston!! Minuu ei kyllä haittais, vaikka itse joutuisin syömään :)

    Ja pitkiin aikoihin pystyn kommentoimaan täällä! JEEE!

    VastaaPoista
  4. ☺☺ ihana postaus ja ihana kakku....☺☺

    VastaaPoista
  5. Törkeetä kun lyödään tollasilla pullakuvilla naamaan viatonta blogisurffaajaa! Läähnam!

    VastaaPoista
  6. Juu, sitä huijaa itseään tuolla koirajutulla helposti. Etenkin jos kuvittelee ottavansa lapsille lemmikin. ;O)

    VastaaPoista
  7. Jenni: Ei taida päästä laulaen ylös.

    Intianminttu: Niih, eihän sitä yhdessä pullassa paljoa kalorioita voi olla. Tota just mietinkin, et onkohan semmosia kursseja olemassa. Vois olla hauskaa hommaa!

    Peppi: Mä laitoin nyt takaisin tohon pop uppiin ja samalla huomasin, et anot ei oo voinu kommentoida. Nyt on siis kaikki mahdollinen tehty, et sais kommentteja. ;D

    Irmastiina: Vähän liian hyvä... mä oon kiskassu jo melki puolet. Huh, vähän huono olo... Keksin laittaa lopun Miehen mukaan töihin, siellä ei makeat kauaa vanhene. Pitäisi sitä jo tietää, etten vaan voi vastustaa.

    Dooda: Tää oli harkittu rikos.

    Katja: Heh, toi "lapselle lemmikki" on niin vanha ja kulunut... ja edelleen varsin toimiva sudenkuoppa. :D

    VastaaPoista
  8. Mä tiedän kenet voit seuraavan kerran leipoa suohon ☺☺☺ *kuolaaaaa*

    Osoitehan onkin....

    Koiruudet on just tommosia, koiruuksia ??

    VastaaPoista
  9. ou mai, hiemanko herkullista - suo siellä, kuolatippa täällä....

    hah, enpäs olekaan päässyt minäkään pitkään aikaan kommentoimaan ennen tätä!

    VastaaPoista
  10. ah-ha-haaa, ei mene sulla ihan putkeen ;oD

    VastaaPoista
  11. Nam, pro-osastoa tuo leivonnainen!

    VastaaPoista
  12. No voihan Tryffeli!
    Maltti on kuitenkin valttia, myös (lue: etenkin) koiran kanssa ;D

    Juu, en pistäisi pahakseni minäkään palasesta (lue: puolikkaasta) bostonilaista...slurps...piti hakea lakuja kuvien herättämään himoon..

    VastaaPoista
  13. Pepi: Varo näppistä! Mut mä luulen, et en osaa toistaa onnistumista. Ei ois eka kerta, ku niin käy.

    Tiina: Jee, tervetuloa takaisin kommentoimaan! Mä tosiaan luulin, et Bloggerin ongelmat ois jo ohi. Pah.

    Hanna: Ois ihan kamalaa, jos kaikki ois täydellistä. ;D

    Minna: Totta! Boston oli ihan kuin oikea!

    Liisa: Koiruli on kyllä loistokaveri, vaikka näitä "pikkuvikoja" onkin. :D

    VastaaPoista
  14. Nauroin...
    Koirainomistajan nauroin vielä kolmasti lisää!

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...