tiistai 24. kesäkuuta 2014

Tuvassa, tuvasta, tupaan


Ensimmäisessä kuvassa legendaariset veluurit. Ne vähän paremmat housut. Kangas on kauniisti laskeutuvaa, jos paska ei ole sitä tönkistänyt. Riittäköön tämä päivä-nasusta. Olenhan tänään suorittanut työlään puhdistautumisriitin huupeassa saunassa.

Tuvan muuri on ollut työlistalla todistettavasti kaksi vuotta. Lueskelin varovasti rappauslaastin työohjetta. Kuulostelin tarkasti huvittaisiko minua. Ensimmäiseksi ohjeessa käskettiin poistaa irtoava aines. Kehno ohje, mielestäni. Otin puukon, taltan ja vasaran. Irtosi. Katkaisin jopa kahden puukon terän. Kun olin nakutellut aikani, päätin ottaa maalipurkin. Maalasin klohmuisen kaapin. Maalasin muuriseinän sivut. Siirsin maalatun kaapin, hieman kosteana luonnollisesti. Yritin tehdä kulmasohvasta suoran (mahdotonta, paitsi Kirsille). Kiukuttelin puusohvapuutostani. Kiinnitin johtoja niillä valkoisilla jutuilla. Löin vasaralla sormeen. Poltin kieleni teessä. Asensin verhotangon tuvan toisen oven eteen. Tuusasin ja tössötin.

Piti olla puutarhapäivä. Vaan mitäpä tuolla. Tupa lienee astetta sievempi nyt. Ja vielä on viikkoa jäljellä.

Hitsinpimpula, on tää vaan lomaa!

    



3 kommenttia:

  1. Pyhät pyssyt sentään ja holy smoket kanssa,niin on sievää,nättiä ja soman rosoista että jotta onnentyttö oot kun tuommosen tupasen kätevänä emäntänä siellä saat tuusata ja tössöttää:)
    Muuriseinä on ihan kirosanan makee,helposti pystyn mielikuvittelemaan tuon nakutteluvaiheen:)
    Vai ei kulmasohva suostunu suoristumaan,ei taida olla iisisti pelkillä pulteilla,ruuveilla ja muttereilla kasattu versio niinkuin tuo omani:)

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...