maanantai 18. kesäkuuta 2012

Mökkirage

En tiedä, voiko sen luokitella sairaudeksi vai onko se vain oire jostain suuremmasta. Kaiken huokailun ja ihastelun jälkeen se iskee. Voimalla, viekkaasti iskee takavasemmalta. Mökkirage, esperantoksi dometokolero. En myöskään tiedä, olenko ainoa ns. tautia poteva vai onko jo jossain anonyymit möksäragistit.

SE on kuitenkin se tunne, kun kaikki vituttaa. (Yhteyttä PMS-oireisiin ei ole löydetty.)

Ne saatanan inisevät paskiaiset, jotka tikkaavat ihmisen hengiltä. Ne jäniksen kokoiset sammakot, jotka tuijottavat kolostaan tai plompsahtelevat arvaamatta eteesi. Ne hiivatin nurkat, jotka lahoavat käsiin. Ne kattohuovat, jotka eivät kestäneetkään sataa vuotta. Ne pärekaton palaset, jotka klopsahtavat päähäsi, kun yrität antaa tekohengitystä unohtuneille petunioille. Ne pirulliset vesijohdot, jotka eivät toimi kuin se kuuluisa junan vessa. Ne saunahetket, joita varten on pilkottavat puita, kannettava satamiljoonaa ämpärillistä vettä, kuurattava mäntysuovalla ällöpaskoja murenevista nurkista, kärsittävä kroonisesta pesän sytyttämistaidottomuudesta ja puidenlisäämisunhoituksesta. Ne hiton salamat ja taivaan urinat, jotka saavat käsittämättömät mittasuhteet kaiken hiljaisuuden keskellä. Ne unettomat yöt, kun mielikuvitus taikoo nurkkiin kaikkea hiiristä murhamiehiin ja rosmoryökäleisiin. Ne helevetin puut, jotka eivät vain tunnu pysyvän pystyssä. Ne pikkulinnut, jotka ottavat ja kuolevat viattomien ihmisten kenkiin. Ne käet, jotka vittuillakseen kukkuvat vain kerran. Ne loputtomat rautaromut, kodinkoneromut, lastulevyromut ja yleisromut, jotka pitäisi saada kuljetetuksi jätteenkäsittelylaitokselle. Ne naurettavat paistovalmiit patongit, jotka unohtaa uuniin. Ne valkoiset varjoliljat, jotka ovat vahvasti vaaleanpunaisia. Ne karvanlähtövammaiset maalisutit, jotka joku idiootti on piheydessään ostanut. Ne nokkakärryt, jotka olen mystisesti kadottanut. Puhumattakaan niistä vuohenputkista. Tai rikkaruohoista, joista ei tiedä, ovatko ne rikkaruohoja vai istutettuja kesäkukkia. Puhumattakaan kaikesta siitä, mitä pitää tehdä, että tönöt pysyisivät vielä muutaman vuoden pystyssä. Kaikkeen paskaan sitä kätensä tunkeekin.

Kiitos ja anteeksi. Pahoittelut kaikille niille, joille mökkeily on yhtä onnea ja aurinkoa.


Torstaina takaisin. Iloisesti pompsahdellen. Ennen sitä nautin hyttysettömästä kakkihetkestä.  

29 kommenttia:

  1. Sama oire ilman mökkiä täällä. Samaa paskaa pesen kotinurkista ja ovesta ei uskalla astua kun itikat syö hengiltä. Raha on tiukilla joten toisten passatavaksi (hotelliin) tai huvipuistoihin ei kannata edes haaveilla. Saa toimia koko kesälomansa kokkina, uintikuskina, pyykkärinä, (lasten)välien selvittäjänä...vaikka ei huvittaisi. Heikkoina hetkinä palaan nuoruuteen ja teen mielessäni erilaisia valintoja: matkaan Timbuktuun ja vaikka minne, ei ole miestä ei lapsia ei asuntovelkaa..istuskelen jossain etelän auringossa rantabulevardilla ja puhaltelen renkaita ohuesta sikarista, timantteja korvat ja ranteet täynnä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. Kuulostaa perusragelta. ;D

      Katselin juuri näiden kotimaisten lomien tarjontaa. Pöyristyttäviä hintoja! Olisi ihana päästä johonkin reissuun ottamaan etäisyyttä.

      Mä voin tulla sinne bulevardille sun kanssa.

      Poista
  2. No olen kokenut hiukan samankaltaisia hetkiä Kesä Männiköllä. Meikähän tekee vielä ansiotyötä klo 8.30-16 läppärin kera. Hiukan on alkanut tökkii mökkielämä. Mutta katsotaan muuttaako Juhannus olotilaa.
    Sinulle mukavia hetkiä mökilläsi. :)
    Hyvää Juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meille juhannus on samanmoinen viikonloppu kuin kaikki muutkin, niin en oiken ymmärrä sitä höösäystä. Ehkä siitä pitäisi kehitellä joku isompi ressi, niin erottuisi paremmin. ;D

      Kuin myös, hyvää juhannusta Männikön rauhaan! :)

      Poista
  3. Nauroin itteni semmoseen hervottomaan tärinään! Olet aivan älyttömän lahjakas kirjoittaja!!

    Juuri noista ja parista muustakin syystä, en vietä minkäänlaisessa mökissä päivääkään, koskaan! Olen n. 3 kertaa viettänyt pitkää viikonloppua mökillä ja mulle riitti. Ei oo mun juttu, mutta suon tuon kaiken ihanuuden kyllä halukkaille!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tillariina! Lämmittää mieltä tuollaiset kehut. Kunhan joku työnantaja vielä tajuaisi saman, niin voisi kirjoitella rahastakin. ;D

      Mä olen kyllä kuullut huhuja, että mökkivastaisia ihmisiäkin on. (Tässä yhteydessä voin paljastaa, että lukeuduin siihen jengiin. Siksi tämä kaikki on vielä astetta hämmentävämpää.)

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Tsemppiä sinne toiseen rageen. Nostan hattua sun jaksamiselle. Upeasti te vedätte! <3

      Poista
  5. Oi.....sinus tommonenkin puoli :D

    Anteeks nyt kamalasti mutta toi sun vitutus alkoi naurattaa mua ihan hervottomastI, veti suupieliä korviin sitä enemmän mitä pidemmälle luin....siinä vaiheessa kun toi älyttömän ruma sammakko tuijotti vastaan, nauroin itteni tärviölle :DD

    Kultamurunen, tänään ajattelin että kuinkahan paljon täytyis syödä pizzaa, että joku tois maailman parasta kanasalaattia...

    *lämmöllä*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tommoinenkin puoli? Öh? Ai raivoava akka? Jos tarkoitit sitä, niin se asuu minussa hyvinkin vahvasti. Perusluonteeltani olen vittuuntunut ja ärhäkkä. ;D

      Kirjoittaminen auttaa. Voi päästää kiukut ulos ja katsoa ulkopuolelta. Muakin naurattaa jo vähän.

      Sun pitäs saada joku sponssisopimus pakastepizzatoimittajalta. ;D

      Poista
    2. Juu, kummasti helpottaa kun päästää vähän höyryjä ☺

      Pakastepizzat on kumma juttu, mä en käytännössä k o s k a a n niitä syö muulloin, mutta nytkin on pari jemmassa ihan niitä päiviä varten kun unohtuu huhkimaan niin ettei ehdi kissaa sanoa.
      Tai sammakkoa ☺

      Etunsa silläkin muuten, että mökin ja kodin väliä on se viis minuuttia, jos alkaa nyppiä jommassa kummassa päässä, on apu lähellä!

      Poista
    3. Totta! Tuo välimatka helpottaa monessa kohtaa. Muikkusen kaksin mökkeillessä meidät nakataan Töllille ja tullaan (hyvässä tapauksessa) noukkimaan muutaman päivän päästä.

      Taidankin ostaa muutaman pizzan pakkaseen.

      Poista
  6. Vittuilevat käet on ihan pahimpia,meilläpäin käki kukkui pari vuorokautta yhteen soittoon ihan vaan muistutellakseen että elämä on rajallista ja näin montaa onnen vuotta et tule saamaan lällällää...
    Mulla ei oo mökkiragea,johtuen varmaan siitä että mökkeillään appivanhempien mökillä ja siellä suurimmat hommat on just tuo saunan lämmitys ja itikoiden listiminen mutta kotiragea tunnen aina silloin tällöin,sillä lienee yhteys peeämässään,ainakin omalla kohdallani:)Sullon sitten vissiin ensimmäinen hanimooni Töllin kanssa ohi,mä kyllä olen ihan varma että uusia tulee,taisteluväsymykseen on varmaan ihan hyvä lääke noi hyttysettömät kakkihetket,sitten sitä taas jaksaa iloisesti pompsahdella,luulen mä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä juuri! Ne vittuilevat käet! Hitto vie!

      Olen huomannut, että tuo kotirage tosiaan liittyy hormonitason vaihteluun. Kotiragessa on lievästi erilainen vivahde kuin mökkiragessa. En tiedä johtuuko se siitä, että kotona asunto-osakeyhtiö vastaa seinien pystyssä pysymisestä.

      Teillä on kyllä niin kauniit maisemat siellä mökillä, että en usko siellä ragea olevan. (Ruoho on aina vihreämpää siellä toisaalla.) Tölli on kuitenkin kuivalla maalla ja maisemakin on ihan paska. :D

      Poista
  7. Hyvä, anna tulla vaan täyslaidallinen! Kyllä muakin välillä v**uttaa kuin pientä oravaa, vaikken kuuraa kuin kerrostalokolmiota kahden aikuisen(?) jäljiltä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, täältä pesee.

      Miksihän tuokin sanotaan noin? Täältä pesee? Kiukussakin pitää vain pestä. Erikoista kuuraamista joka paikassa.

      Poista
  8. Tässä jo melkein aamukampaa olen väsäillyt odotellessani innoissani sitä päivää että päästään lähtemään kesäparatiisiin, hups vaan pudotit takas maanpinnalle.

    Paratiisi= ei sähköä, ei vesijohtoa, ulkohuussi, hyttysiä, paarmoja, kyykäärmeitä, kaasuhella joka toimii tai sitten ei, jääkaappina vanha kaivo... Ja monena kesänä käenpoika pihapuussa vieraassa pesässä. Ja se se vasta on sellainen veikko jotta!! Kokoajan, siis ihan oikeasti KOKOAJAN äänessä. Luonnonrauhaa joo!

    Pahimpia on ne murhamiehet. Ihan mahdollistahan on, että joku sellainen sinne viimeiselle rannalle monien metsien taakse tulee. Ja juuri sinä yönä kun on yksin muksujen kanssa mökillä. Ai niin, onhan siellä se koira turvana! Se jonka korkeus on noin 30 senttiä ja paino alle 10 kiloa...

    Vedenhaku ja käsitiski, niistä saadaan lähes joka päivä riita aikaiseksi. "Mä oon jo tiskannu viis kertaa ja toi ei yhtään ja miks mun täytyy aina hakee vettä ja ton ei ja..." Enkä nyt väitä että muksut olis niitä kovimpia rutisijoita, kyllä se taitaa löytyä peiliin katsomalla.

    Kyllähän se kaikki välillä vituttaa, kovastikin, mutta eipä sieltä poiskaan osaa olla! Eikun aamukamman tekoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No naulankantaan!

      Ehkä joku tajusi, että takana on viikonloppu kaksin pojan kanssa. ;D Niin ja sen samanmoisen vahtikoiran. Vahtikoira kuorsaa sohvalla vällyjen alla lonkat oikosenaan. Ei välitä yhtään, vaikka emäntä panikoi. Ei edes lähde sateella turvaamaan vessamatkaa.

      Eikä osaa olla poiskaan. Nimenomaan.

      Poista
  9. No huhhuh, sieltähän tuli ihan täyslaidallinen! :o

    Älä itke Iines, se menee kohta ohi. Sitäpaitsi, sulla on iiihana uusi makkari siellä. Mee sinne hyvän kirjan kanssa, laita ovi kii ja lue.

    Mulla on meneillään kotirage. Ymmärrät varmaan, että miksi kun kävit...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja toi makko ihan kamala. Onks se sun ottama kuva? Jos on, niin oletko harkinnut luontokuvaajan hommia.

      Poista
    2. Oli kaivanut kolon ns. kuupuutarhan reunaan. Siitä näkyi vain nokka ja silmät, kun nypin rikkaruohoja. Voit kuvitella sen sätkyn...

      Ja juu, oma on. Ja ei, en ole.

      Poista
    3. Pitäs se ulkorakennus kunnostaa. Oikeesti. Tars vaan vähän käpyä.

      Poista
    4. Kattohuopa ei ihan hirveesti maksa. Talkoolaisia kyllä löytyy. Pitävä katto auttaa jo paljon.
      Voisiksää ajatella synttärilahjaksi suvulta siirtolavaa pihaan? Tälläin vähän etukäteen jo...

      Poista
    5. Kannattais harkita luontokuvaajaksi. Järkyttävän hyvä kuva järkyttävän rumasta sammakosta.
      Sopiko pitsit ja koska tuutte meille maalle?

      Poista
    6. Melkein kaikki pitsit on asennettu. Myös se kapea huitula. Se ihanin on kyllä aivan ihana!

      Mä ajattelin neuvotella, josko sitä ottais koko katon auki ja tekisi oikein kunnolla uusiksi, eikä vain paikkaisi. Täytyy laskeskella ensin kustannuksia. En mä siitä siirtolavasta tiiä, tars vaan ajella kärrin kans Tarastejärvelle. Ehkä laittaa Toriin myyntiin joitain niitä huonekaluja. Silleen puoli-ilman. Ku sais aikaseks. :P

      Poista
  10. Tämän kertainen mökkeilyannos taitaa olla ääriään myöden täynnä... ;o)
    Juhannuksen kun huilii mökkeilystä, niin sitten taas jaksaa! :oD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli juu, piripintaan! :D

      Mies kyllä ehdotti jo päinvastoinperheen kaupunkijuhannusta, mutta ei kai ny sentään semmosta... heh.

      Poista
  11. Jep jep. Sä uskallat sanoa sen ääneen, mitä niin moni ajattelee... Möksällä tai kotonaan.

    Voimia.

    VastaaPoista
  12. Mä olen harvoin kateellinen, siis sillain ihan kunnolla, mutta sun kirjotustaito on kllä niin kadehdittavaa. On ihan lukea sun juttuja, taaskin nauroin vedet silmissä keittiön pöydän ääressä. (vaikkei kai ole sopivaa nauraa toisen vitutukselle...) Sä osaat kyllä pukea tunteet sanoiks, kertakaikkisesti!
    Mä en yhtään ihmettele, että välillä meinaa hieman hermo mennä Töllin kanssa, harva olis ollut yhtä rohkea ja haalinut tuollaisen "pientä pintaremonttia vaille" olevan mökin itselleen.... Että hatunnosto sulle jo siitä kaikesta tehdystä työstä siellä, oot kyllä herättäny Töllin ihan uuteen loistoon. :D
    Ja kuule, jos vaan niinku tarviit jotain talkooapua tai jotain, niin eiköhän täältä aina sillon tällön ehdi jeesiin.:D

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...