Tunnin lapioinnin jälkeen ymmärsin Miehen mutinat hulluudesta. [Lisää tähän voimasana], siellä ei ollutkaan vielä kesä. Rapun edessä upposin sukuelimiäni myöden lumihankeen. Tunsin itseni hieman petetyksi siinä nököttäessäni. Täyspuisen, jatkettavan pöydän riipominen kinoksissa ei ihan vastannut kuvitelmiani keväisestä päivästä Töllillä. Eikä se pöytä edes näytä niin hyvältä kuin kuvittelin. Pah. Mutta jos sen kuvittelee valkoiseksi ja jos kuvittelee ikkunaan pitsiverhot, niin ehkä se menettelee.
Kaupunkisauna, posliini ja kaukolämpö ei muuten ole ollenkaan paskempi juttu.
Eve muniaan myöden lumessa, Kodak moment!
VastaaPoista(toivottavasti sulla oli sitä taskulmmintä jäksyy mukana...) :D
Teillä on vähän niinkuin meillä tänään, lumitöitä. Mä niin vihaan lunta...
VastaaPoistaOnhan tuota.Lunta.Vielä=D Mua olis varmaan pessimistyttänyt eniten miehen oikeassaolo,ei muusta niin väliä..
VastaaPoistaHarmi että pitää myöntää miehen olleen oikeassa...:))
VastaaPoistaMutta sisälle menit!
VastaaPoistaJa lapioiminen on naisenkin oikeus vaikka lunta oliskin munaskuita myöten ☺
*kokemuksen syvä rintaääni* eikä tarvi edes kuvitella niitä prkletä, been there seen thät!
No mistä sulla tollanen pöytä putkahti? Se on sitten siikliä vaille valmis kuultovalkoinen vai otexia vaille oleva peittovalkoinen?
VastaaPoistaPellavaliina, pitsiliina tai lakanakin on hätäapua enstilaan. Hyvä se on.
En edes uskalla ajatella, että kuinka paljon lunta on talossa maalla, hui. :o
Voi apua!!! Täällä saatiin yölläkin vielä takatalvea niskaan...
VastaaPoistaEihän tuossa ihan keväisiin tunnelmiin vielä pääse!
VastaaPoistaAaaaa, Teräsnainen sä oot...
VastaaPoista