maanantai 18. heinäkuuta 2011

Hiphei!


Vihdoinkin. Muikkunen ajaa pyörällä. Vielä toissapäivänä kaatui heti, kun ei pitänyt etusormea selässä. Aiemmat kaatumiset olivat pesiyttäneet pupun pöksyyn. Eilen käytin natsimutsikortin: puistoon ei mennä ennen kuin pyöräily sujuu. Lapsirukka katsoi minua kauhuissaan, mutta jo vartin päästä hihkui, kun polki puistoa ympäri. Minä yritin pidätellä ylpeyden kyyneleitä. 

Taivaalla möllötti täysikuu ja kirjanmerkkien silmäliimat levisivät, ei löytynyt pötköliima yöllä. Tarkoituksenani oli tehdä sieviä, pitsikoristeisia. Melkein onnistuin. (Ohje: http://nheilke.com/blog/?p=2628)

Aurinkoa!

8 kommenttia:

  1. Ihanaa, kun lapsi (ja välillä itsekkin) oppii uutta!! Mahtavia pyöräilyjä ja muuta sinne lähettää romulyyli-riitta. ps. minun lapsenlapsi oppi myös ajamaan pyörää ja se tuntuu mummistakin ihanalta.

    VastaaPoista
  2. Ihana kirjamerkki!!

    On aina ihanaa seurata lasten riemua, kun jotakin itse oivaltavat...☺

    VastaaPoista
  3. Tuota ylpeyden aihetta meilläkin vanhemmat odottaa innolla... lapset ei niinkään. Mutta kai sekin aika tulee.

    VastaaPoista
  4. Näähän on veikeitä! Voisi itsekin tehdä!

    t.Paula

    VastaaPoista
  5. Mutta mitkä noiden kirjanmerkkien nimet ovat? :)

    VastaaPoista
  6. Tinuhe: Mä jotenkin arvasin, että sä arvostat. ;)

    Riitta Sinikka: Oppimisen riemu on kyllä korvaamatonta! Hienoja pyöräreissuja sinnekin! :)

    Irmastiina: Eikö ookin kivat? Mä olin ihan riemuissani!

    Katja: Joo... huh huh. Muikkusella tuli joku kaamea mörkö pyöräilystä keväämmällä, kun kaatui pari kertaa aika pahasti. (Siis ei mustelmia ja ruhjeita kummempaa, mutta kuitenkin...). Hyviä hermoja sinne, koita jaksaa! ;)

    Paula: Joo, ehdottomasti. Kivoja, kun oli pientä hommaa, eikä vaadi juurikaan matskuja.

    Haltiakummi: Ei tullu yöllä nimeä. :D

    Pepi: Muikkunen pyysi heti itselleen. Käy siis aikuiseen (??!) ja lapselliseen makuun. Hehehee...

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...